Meealla tuli juuri neljä kuukautta ikää mittariin, ja pakko myöntää että kovalla vauhdilla tyttö kasvaa. Eilen leikkasin Meealta kynnet eikä se meinannut millään enää mahtua minun sylissäni köllöttelemään. Kynsien leikkauksesta ja tassujen trimmauksesta on kyllä pakko mainita että se on todella helppoa Meean kohdalla, kun ei tyttö ole moksiskaan. Korkeintaan nukahtaa syliin jos jotakin. Tottakai joskus tuntuu siltä että energia pursuaa koiran korvista ulos, ja silloin on parempi jättää kynsien leikkuut väliin.
Viimeviikon torstaina Meea kävi taas eläinlääkärin luona ja sai lisää piikkejä. Tällä kertaa koira osasi jo aavistaa jotain ja hermoili - aivan kuten eläinlääkäri edellisellä kerralla varoittikin. Hermostuksesta johtuen Meea sitten puklasi autoon, vaikkei yleensä pode matkapahoinvointia. Tästä seurasi sitten se, että Meikku jouduttiin pistämään kylpyyn. Pakko sanoa että kylpeminen ei ole meidän koiran mielestä sitä parasta ja se oli aivan reppanana kylvyn jälkeen.
 |
| Onko toinen korva jäänyt liimaamatta? |
Jokunen viikko sitten meille tuli hoitoon isovanhempieni Pohjanpystykorva Vekku. Aluksi herra tuntui kiduttuvan kuoliaaksi Meean ylettömän innostuksen ja uteliaisuuden painottamana mutta myöhemmin ne tuntuivat ystävystyvän. Tosin lenkit eivät helpottuneet missään vaiheessa, koska Meea oli jatkuvasti kiinni Vekussa kuin takiainen ja vaihtoi reunaa sitä mukaan kuin Vekku vaihtoi. Se oli aika hauskaa katseltavaa. Onneksi sain sentään otettua yhden yhteiskuvan koirista:
 |
| Kunpikin odottaa makupalaa x) |
 |
| otettua yks päivä. Vekku |
 |
| Meijän Meea Monsteri |
Ja tähän loppuun mun on pakko pistää eräs kuva jonka sain otettua yks päivä kun oltiin kuvailemassa. Meea oli hihnassa ja kun meijän Mandi tuli ulos, se meni silleen söpösti istumaan Mandin vieree:
 |
| :3 |
