Käytiin tuossa alkukesästä koiran kanssa rannalla. Kyseessä ei ollut yleinen- eikä edes uimarantana käytössä oleva ranta. Pari kertaa olen nähnyt läheiseltä tallilta tulleita ratsastajia jotka ovat uittaneet hevosiaan vedessä ja onpa siellä näkynyt paljon koiranomistajiakin. Päätimme siis eräänä päivänä ottaa meidänkin koiran mukaan uimaan.
En voi sanoa, että Meea mitenkään erityisesti pitäisi vedestä, mutta ei se sitä ylettömästi vihaakkaan. Ei se olisi halunnut tassujaan kastella, mutta kyseessä sattui olemaan ranta, jota halkoivat useat vesilammikot. Kun me sitten kaverin kanssa kahlattiin noin polven korkuisen veden läpi seuraavalle hiekkarannalle, koiran oli pakko seurata sillä eihän se halunnut jäädä yksin rannalle. Niin se sitten (erittäin vastahakoisesti mutta kuitenkin) uskaltautui veteen ja ui meidän luoksemme. Tämän jälkeen se sai niin paljon kehuja ja ylistystä osakseen että itse koira tuntui nousevan ilmaan hännän heiluessa propellin lailla.
Rannalla osoittautui sitten loppujen lopuksi Meeankin mielestä ihan kivaksi paikaksi, ja siellä oli sitäpaitsi kaikenlaista uutta tutkittavaa kuten lintuja ja simpukoita. Ja mikä parasta, siellä oli paaljon tilaa leikkiä ja juosta!
Kun oltiin syöty ja juotu eväät, leikki ja touhu jatkui ja pian ranta oli täynnä ihmisten, lintujen ja yhden pienen koiran jalanjälkiä.
Loppuillasta saatiin nauttia aivan upeasta auringonlaskusta - tai no Meeasta ei voi sanoa samaa. Me oltiin kavereiden kanssa niin keskittyneitä jutusteluun että yhtäkkiä hoksattiin että "Missä Meea?". Koiraa ei näkynyt missään, mutta kun alettiin tarkemmin katsoa ja huhuilla, huomattiin että kiveltä jonne oltiin tavaramme jätetty, nousi pieni pää kysymään: "Mikä nyt on hätänä kun te tuolla lailla huutelette siellä?". Kun me ihmiset ei oltu tajuttu, neiti oli itse hakeutunut kuivalle paikalle nukkumaan. Makeat naurut siitä kyllä saatiin.
Kun sitten oltiin lähdössä, Meea oli niin väsynyt että se piti kantaa pyörille ja kaverini ottaa se syliin tarakalle. Mukava päivä oli kuitenkin ollut, eikä varmaan Meeaakaan paljoa harmittanut se, ettei harannut lainkaan vastaan lähdettäessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti